Joulukuun saldoa 01.01.09
| WC-rulla | 115 |
| Talousrulla | 20 |
| Kananmunakenno | 13 |
| Muropaketti | 14 |
| Keksipaketti | 34 |
| Pienet laatikot | 18 |
Joulukuu on takanapäin ja rullien ja muiden pahvien määrät olisivat olleet paljon korkeammat, mutta lomien takia töistä ei saanut tuotua paljon jyrsittävää. Tiikerillä ja Seeralla riittää kuitenkin enemmän pureksittavaa nyt, kun Saku ja Rubert eivät ole enää mukana auttamassa. Pieni Lena kun ei ymmärrä, että pahviin voi myös kuluttaa hampaita. Lenan mielestä pahvilelut kelpaavat lähinnä haisteluun ja nukkumispaikoiksi.
01.01.09 klo: 18:46Rubert ja Saku 30.12.08
Tämä juttu on pitänyt kirjoittaa jo jokin aika sitten, mutta olemme aina siirtäneet sitä. Nyt päätimme kuitenkin viimein kirjoittaa siitä, eli Rubertin ja Sakun poismenosta.
Rubertilla oli mahassa kasvain ja veimme Rubertin eläinlääkäriin, jossa saimme antibioottikuurin. Kuuri auttoi, sillä vaikka kasvain pysyikin näkyvissä, niin Rubert söi hyvin ja touhusi veljensä kanssa. Ajan myötä Rubertin vointi kuitenkin heikkeni ja päätimme viedä Rubertin uudelleen eläinlääkäriin. Tosin meinasimme myöhästyä varatulta ajalta, sillä jouduimme odottamaan hetken ennen lähtöä, sillä Rubert halusi syödä vielä yhden viinirypäleen pesässään veikkansa Sakun kanssa.
Eläinlääkäri totesi, että paras ratkaisu on nukuttaa Rubert, sillä kasvain oli edelleen voimissaan ja loppuaika olisi ollut tuskallista Rubertille. Eläinlääkäri siis aloitti Rubertin nukuttamisen, mutta siinä menikin odotettua kauemmin, koska Rubert ei suostunut nukahtamaan ja eläinlääkäri joutui omien sanojensa mukaan turvautumaan ensimmäisen kerran urallaan niin moneen nukutuspiikkiin. Niin Rubert nukkui pois 20. lokakuuta.
Saku oli ihmeissään, kun Rubertia ei enää näkynyt, mutta muuten Saku leikki ja söi normaalisti eikä mitään näkyviä sairauksiakaan ollut. Kuukauden kuluttua Rubertin kuolemasta Saku alkoi aivan yhtäkkiä käyttäytymään oudosti illalla ja veimme Sakun eläinlääkärille heti seuraavana päivänä. Eläinlääkäri sanoi, että Sakulla on hengitystientulehdus ja Saku pitäisi joko lopettaa tai antaa antibioottikuuri ja toivoa, että se auttaa.
Kokeilimme antibioottia Sakulle viinirypäleeseen, mutta Saku tyytyi vain makoilemaan päällämme sohvalla ja etsi jatkuvasti parempaa asentoa. Saku uikutti jatkuvasti ja huomasimme, että sen oli vaikea hengittää. Yöllä 25. marraskuuta Saku sitten kuoli ja pääsi veljensä luo taivaaseen.
30.12.08 klo: 17:27Video jyrsijän elämästä 11.12.08
Pojista lyhyt kuvakollaasi.
Pojat esittäytyvät 04.12.08
Jokainen poitsuista kertoo itsestään pikkuisen tarinan, jotka voi lukea sivun oikeasta laidasta klikkaamalla pojan nimeä.
04.12.08 klo: 22:04Kuva jyrsijän elämästä 25.11.08
Saku popsimassa iltapalaksi puuroa. Syyskuussa Sakun ja Rubertin lempipuuroa oli vispipuuro!
Kuva jyrsijän elämästä 31.10.08
Saku & Rubert tutustumassa uuteen kuljetushäkkiin heinäkuussa 2008.
Kuva jyrsijän elämästä 23.10.08
Illan kohokohta Sakulle ja Rubertille on päästä herkuttelemaan erilaisilla puuroilla. Tässä maistellaan mannapuuroa pellavansiemenillä höystettynä.
Pojilta kuultua... 23.10.08
Kaappo, me ollaan jo ihan täynnä viinirypäleitä!Seepran hampaiden teroitus 10.10.08
Pikku Seepra innostui illalla teroittamaan hampaitaan Vesan sormeen. Kaikki alkoi, kun Seepra oli Vesan kädessä ihmettelemässä ja Rubert vuorostaan oli köllimässä Suvin kädessä. Poikien annettiin nuuhkaista toisiaan noin viiden sentin etäisyydeltä ja Seepra järkyttyi vieraasta hajusta niin paljon, että iski pikku hampaansa Vesan etusormeen. Seeprahan asustaa yhdessä Pikku Tiikerin kanssa ja Rubert taas Saku-veljensä kanssa, eli pojat eivät ole koskaan ole asuneet yhdessä samassa terraariossa, eivätkä ole aiemmin tehneet tuttavuutta. Seepra siis haukkasi sormeen ja riippui siinä ahnaasti kymmenisen sekuntia, kunnes Vesa laski kätensä poikien kesäasuntolaatikkoon ja Seepra suostui viimein päästämään hampaansa irti sormesta. Päästyään laatikkoon Seepra kipitti kiireesti laatikon toiseen päätyyn yhä järkyttyneenä.
Vesan sormi vuosi kunnolla verta ja turposikin huomattavasti. Rubert sen sijaan oli yhä tyytyväisenä Suvin kädessä, eikä ollut tapahtuneesta moksiskaan. Tämä voi johtua siitä, että Rubert on vähän kipeä, eikä jaksa touhottaa liikaa.
Vesan sormi desinfioitiin ja laastaroitiin ja Vesa otti Seepran uudelleen syliin paljain käsin. Seepra ei tuntunut enää edes muistavan koko puremistapahtumaa ja lähinnä ihmetteli sormessa olevaa laastaria.
10.10.08 klo: 10:53Kuva jyrsijän elämästä 10.10.08
Rubert nauttimassa iltapalaa (kaurahiutaleita ja auringonkukansiemeniä) sohvalla. Herkut ei ehdi kauan olla kupissa, kun pojat ovat jo ahmineet ne suihinsa ja kipittäneet jatkamaan kylpytakin järsimistä.